MANU Myrsky 26.03.2022 iltapäivällä.

Energiateollisuus: Sähköverkkojen kehittäminen vähentää sähkökatkoja ja mahdollistaa vihreän siirtymän

Lauantain Manu-myrsky aiheutti sähkökatkokartta.fi:n tietojen perusteella enimmillään noin 80 000 sähkökatkoa, joista valtaosa on jo sunnuntaihin mennessä saatu korjattua. Viimevuosina sähkönjakeluverkkojen säävarmuuteen on investoitu noin miljardi euroa vuodessa, jonka seurauksena myrskyjen aiheuttamien katkojen määrä on vähentynyt ja kesto lyhentynyt. Säävarmat ja luotettavat sähköverkot ovat hiilineutraalin yhteiskunnan perusedellytys.

Forecan blogissa myrskyä verrattiin ennakkoon kymmenen vuotta sitten laajaa tuhoa aiheuttaneeseen Tapani-myrskyyn. Joulukuussa 2011 peräkkäisinä päivänä iskeneet Tapani- ja Hannu-myrskyt katkaisivat sähköt jopa 570 000 sähkönkäyttäjältä ja katkot kestivät pahimmillaan viikkoja. Manu-myrsky aiheutti nyt huomattavasti pienemmät tuhot.

Tapani-myrskyyn verrattuna sähkökatkojen määrä jäi tänä viikonloppuna vähäiseksi ja etenkin vikojen korjaus onnistui huomattavasti nopeammin. Verkkoyhtiöt saivat korjattua valtaosan vioista jo nyt sunnuntaihin mennessä, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto. – Tämä on selkeä osoitus siitä, että verkkoihin investoiminen on parantanut suomalaisten sähkönkäyttäjien tilannetta merkittävästi, Lehto jatkaa.

Säävarmuuden parantaminen on edellyttänyt sähköverkkojen monipuolista kehittämistä.  Sähköverkkoja on kaapeloitu, niitä on siirretty metsistä teiden varsille, verkkojen vierimetsien hoitoon on panostettu ja verkostoautomaatiota sekä viankorjausmenettelyjä on kehitetty. Tehty työ näkyy sähkökatkojen määrän vähenemisessä ja keskeytysaikojen lyhenemisessä.

Vuonna 2013 säädetyssä sähkömarkkinalaissa asetettiin tavoitteet toimitusvarmuuden parantamiseksi, eli sähkökatkojen vähentämiseksi ja lyhentämiseksi. Tavoitteet on saavutettu asemakaava-alueilla lähes kokonaan, mutta harvemmin asutuilla työ on vielä kesken ja lain asettamat tavoitteet täyttyvät vasta alle puolella asiakkaista. Tavoitteita ei saavuteta ilman investointeja sähkönjakeluverkkoihin. Verkkojen uudistamisen kustannukset välittyvät myös verkkopalvelun hintoihin, jotka ovat karkeasti sitä korkeammat, mitä enemmän yhtiöllä on johtokilometrejä per asiakas.

Suomen vahvuus on, että asuminen ja yrittäminen on mahdollista koko maassamme, myös haja-asutusalueilla. Olen pettynyt siihen, että tavoitteiden saavuttamista näillä alueilla on nyt vaikeutettu merkittävästi lakimuutoksella, Lehto toteaa. Syksyllä toteutettu sähkömarkkinalain muutos, jonka perusteella Energiaviraston muutti verkkoyhtiöitä koskevia lainvoimaisia valvontapäätöksiä kesken valvontajakson, leikkaavat kuudenneksen verkkoyhtiöiden sallitusta liikevaihdosta. Tämä vaikeuttaa välttämättömien investointien toteuttamista merkittävästi, Lehto jatkaa.

Sähkönkäyttö lisääntyy lähivuosina, kun sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita liikenteessä ja lämmityksessä. Samaan aikaan sähköntuotantoa liitetään yhä enemmän jakeluverkkoon. Tämä ei ole mahdollista ilman, että vanhenevaa sähköverkkoa uudistetaan.

Verkkoja ei paranneta pelkästään myrskyihin varautumiseksi. Luotettava sähkönjakelu mahdollistaa myös energiamurroksen ja vihreään siirtymään osallistumisen kaikkialla Suomessa. Käytännössä etätöiden tekeminen, sähköautojen lataaminen, omien aurinkopaneelien asentaminen tai öljylämmityksen korvaaminen sähkölämmityksellä ei ole mahdollista ilman vahvoja ja älykkäitä sähkönjakeluverkkoja, Lehto korostaa.